Kuva on otettu metsässä lähellä lapsuutenikotia. Maisema on pysynyt lähes muuttumattomana, tunnelma, sammaleen ja havupuiden tuoksu, voimakas vihreys ja valon sihtautuminen oksien läpi muistuttavat minua lapsuuteni kesistä, jolloin leikimme ystävieni kanssa metsässä. Puu johon rakensimme monivuotisen kotamajan, on kaatunut ja juuret sojottavat kohti taivasta.

Paikka, joka oli kotini 26:n vuoden ajan luovutetaan pian uusille ihmisille. Viimeinen käynti tässä paikassa oli tärkeä ja melankolinen.